Upphróp įn forvitni og frošusnakk fréttamanna. Er žaš ķ raun stašreyndin?

Getur einhver sagt mér , eša okkur sem įhuga höfum į, hvaš veldur žessari žögn sem rķkir um žórķum orkuver, sem hann Halldór okkar įgętur nefnir hér į sķšunnum. Ef ég skil rétt, žį hefši atvik eins og įtti sér staš ķ Chernobil ekki getaš gerst ef žar hefši veriš Žórķum orkuver.

Lķklega fyrir um tuttugu og fimm eša žrjįtķu įrum  fréttist til okkar einfaldra af žórķum orkuverum og komu nokkrar skilgreiningar į mun  žeirra og śran orkuverum  og svo lausafréttir um sama mįl į nokkra įra fresti,  sem og žvķ aš svona orkuver vęru svo miklu einfaldari og öruggari en kaldastrķšs orkuverin.

En ekkert gerist, žrįtt fyrir aš endalaust sé talaš um žörf fyrir eitthvaš sem geti tekiš viš af brennslu į kolum,olķu og gasi. 

Svipaš hefur veriš meš samruna orku aš umręšan um žaš hefur komiš ķ hryšjum en engin hefur nennt eša haft vit til aš segja okkur hvar žaš mįl starandar alltaf.  Svo er endalaust talaš um raf bķla sem mengunar laus farartęki og hvatt til aš keyra žau į rafmagni sem framleitt er meš kolum.

Brįšum mį ekki virkja meira į Ķslandi og alls ekki setja upp lķnur og žį veršum viš aš reisa kjarnorkuver viš sušurströndina til aš fullnęgja žörfum Landsvirkjunar settsins hennar Jóhönnu og išnašarrįšherrans til aš senda Bretum rafmagn į rafbķlana svo žeir kafni ekki  ķ London.

Vindmillurnar mį svo nota sem blįsara til blįsa burtu óžvera og kęla nišur lofthjśpinn til hamingju fyrir rįšstefnu haldara.

 

 

 .     


« Sķšasta fęrsla | Nęsta fęrsla »

Athugasemdir

1 identicon

Góšan daginn Hrólfur

Ég veit raunar ekki alveg hvaš menn eru aš tala um žegar žeir tala um Žórķum kjarnorkuver.

En Noršmenn og Indverjar eru aš žróa žaš sem žeir kalla žórķum kjarnorkuver. Ķ tilfelli Noršmanna eru stangirnar sem notašar eru blandašar af žórķum og śranķum. Og žeir eru meš žaš ķ vatnkęldu kjarnorkuveri viš hįan žrżsting. Noršmenn ętla aš nota hefšbundiš kjarnorkuver meš nżrri gerš af kjarnakljśfi. Ķ Noregi finnst mikiš žórķum.

MSR (Molten Salt Reactor) kjarnorkuver voru fundin upp ķ Bandarķkjunum į sjötta įratug sķšustu aldar žegar žeir voru aš smķša flugvél knśna af kjarnorku. Žetta verkefni var lagt nišur 1971 og ekki endurvakiš aftur fyrr en fyrir nokkrum įrum af Kirk Sorense sem nś er meš fyrirtękiš Flibe Energy og er aš žróa MSR sem nota į žórķum.

https://scontent-lhr3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xtp1/v/t1.0-9/12241764_1098276356874018_8082452255917934954_n.png?oh=74b5bdec1cb38848f75e4ccef364374a&oe=572125A9

Hér er mynd aš kjarnorkuveri sem Blibe Energy er aš žróa og į aš vera full hannaš į nęsta įri. Stęršin į žessu kjarnorkuveri er ķ kringum 300 MWe. Stęršin sést ķ samanburši viš manneskjuna į myndinni. Efst til hęgri er tśrbķnan. Nżtingin er ķ kringum 50%. Og nišurbrotiš į eldsneytinu (žórķum) er ķ kringum 99%.

MSR kjarnorkuver nota saltlausn sem veršur fljótandi viš 200 til 400°C.  Saltlausnin sżšur viš 1200 til 1400°C. Ķ saltlausninni er uranķumoxķš, žórķumoxķš og plśtonķum uppleyst. Saltlausninni er sķšan dęlt ķ gegnum kjarnkljśfinn. Öll orkan sem lostnar viš kjarnaklofnunina fer ķ aš hita upp saltlausnina. Hitastigiš į saltlausninni er frį 500 til 700°C ķ kjarnaorninum. Žrżstingurinn į saltlausninni ķ kjarnorkuverinu er 1 bar, sama og andrśmsloftsžrżstingurinn. Žvķ getur žetta kjarnorkuer ekki sprungiš og žaš getur ekki brįšnaš žar sem eldsneytiš er fljótandi og uppleyst ķ saltlausninni. Viš straumleysi slokknar einfaldlega į kjarnorkuverinu.

Annaš fyrirtęki sem er aš hanna MSR er Terrestrial Energy og er stašsett ķ Kanada. Žeir eru aš žróa žrjįr stęršir af kjarnorkuveri. Žeirra kjarnorkuver verša fjöldaframleidd ķ versmišju og flutt ķ raforkuveriš meš vörubķl.

http://terrestrialenergy.com/wp-content/uploads/2015/02/terrestrial-energy-wild-80th-facility_NOTES_1-8-14.png

Hér er mynd af orkuveri eins og Terrestrial Energy hugsar žaš. Vörubķlinn er aškoma meš 80 MWt kjarnorkuver sem fer ķ sķlóšiš į myndinni. Žetta kjarnorkuver er meš eldsneyti til 7 įra. En žaš er nżtt sett viš hlišina į žvķ gama og tekur viš orkuvinnslunni. Gamla kjarnorkuveriš er sķšan flutt ķ endurvinnslu ķ sérstakri verksmišju. Mest öll kjarnorkuverinu er sķšan hęgt aš endurnota. Stęršin į žessu orkuveri er ķ kringum 35 MWe

Terrestrial Energy er nśna aš byggja fyrsta kjarnorkuveriš sem nota į til prófanna. Reiknaš er meš aš fyrsta kjarnorkuveriš fari til fyrsta višskiptavinarins upp ś 2020.

Ķ Bretlandi er Moltex Energy sem hefur ķ tvö įr veriš aš žróa Stable salt reactor. Žeir hafa nś veriš valdir til aš byggja fyrsta MSR tilraunaveriš ķ Bretlandi. Tilraunaveriš į aš vera 150 MWth en full stęrš af kjarnorkuveri žeirra į aš vera 1.000 Mwe.

Lang stęšsta MSR verkefniš er hins vergar ķ Kķna. Žar eru yfir 700 vķsinda- og verkfręšingar aš vinna aš žróun MSR.

Ķ sambandi viš samrunaorku eru enn nokkur įr ķ žaš hvenęr viš fįum aš vita af fyrsta orkuverinu.

Hinsvegar ķ lįhita kjarnorku eru margir mjög įhugaveršir aš gerast. Žar hafa merkilegir hlutir gerst og ég vęnti žess aš strax į nęsta įri verši stórkostlegar uppfinningar ķ orkuframleišslu kynntar.  

Kjartan Garšarsson (IP-tala skrįš) 2.12.2015 kl. 23:29

Bęta viš athugasemd

Ekki er lengur hęgt aš skrifa athugasemdir viš fęrsluna, žar sem tķmamörk į athugasemdir eru lišin.

Innskrįning

Ath. Vinsamlegast kveikiš į Javascript til aš hefja innskrįningu.

Hafšu samband